1. tammikuuta 2013

Niinistön puhe suomeksi


Tasavallan presidentti pitää uudenvuodenpuheensa perinteisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Puhe oli kieltämättä kaunis ja retorinen, mutta kuin kesäinen merenranta: niin tavattoman petollinen. Tässä vielä kertaalleen pääkohdat suomennettuina.


”Nyt on päädytty taas ennen kokemattomaan ja hämmentävään aikaan, jossa talouden hallinta ei enää olekaan vain omissa käsissämme.”

Euroopan unioniin ja euroon liittyminen olivat virheitä, jotka heikensivät valtioiden itsemääräämisoikeutta.

”Globalisaatio näyttäytyi ensin yhtenäistymisenä ja jopa samanlaistumisena. Nyt se näyttäytyy myös vallan ja vaurauden uusjakona, joka koskee kaikkia ja jossa kenenkään menestys ei ole itsestään selvää.”

Monikulttuurisuus ja kapitalismi ovat osa globalisaation kokonaisohjelmaa, joka johtaa entisten hyvinvointivaltioiden romuttumiseen.

”Kenelläkään ei ole täyttä varmuutta tämän kehityksen tulevasta suunnasta.”

Voi tulla myös sota.

”Meillä on lausuttu paljon vakavia varoituksen sanoja, aiheellisestikin.”

On pakko myöntää, että EU-kriitikot, globalisaation arvostelijat ja muut vaihtoehtoihmiset sekä toisinajattelijat ovat olleet oikeassa.

”Vaikeita poliittisia päätöksiä edeltää aina toistensa ohi puhumisen aika.”

Hankamäki ja Himanen ovat eri mieltä.

”Eheyden voima on vaikeuksien voittamisen voimaa. Meillä on siitä kokemuksia, paljon nykyistä vaikeammista on selvitty.”

Onneksi oli kansaa yhdistävä talvi- ja jatkosota, sillä ilman niitä ei olisi mitään pahempaa vertailukohtaa.

”On nähty itsekkyyden tai suoranaisen ahneuden nousevan. Se on merkki oikeudentunnon kuihtumisesta; ei tehdäkään välttämättä niin, kuin oikealta tuntuu, vaan niin, miten saa itselleen eniten hyötyä.”

Kokoomus on nousussa.

”Niukat ajat, joissa elämme, vaativat ennemminkin ajattelemaan, voiko jostain edustaan luopua. Sillä rakennetaan eheyttä.”

Palkanalennukset ovat toivottavia niin kuin eheytysliikkeen toiminta.

”Kaikki työ on arvokasta, ja arvokasta on myös työn tavoittelu. Sen sijaan vaikeaa on ymmärtää sitä ajattelua, että tämä olisi oleskeluyhteiskunta [...].”

Soutakaapas kaleeriorjat kovempaa, älkääkä pysähtykö kuuntelemaan seireenien laulua! Juureva talonpoikainen mentaliteetti, jonka vallitessa ihmisillä oli allaan kovaa maata, olkoon tuomittu historian hämäriin, älköönkä kukaan pysähtykö filosofoimaan mitään. Ikävää vain, että kovallakaan työllä ei enää pääse oleskelemaan, kun taas optiokeinottelija makaa selkä kaarella voivuoren päällä. Westendin kotirouviin kohdistuvaa kritiikkiä Niinistöltä.

”Kolmas sektori joutuu yhä pidemmälle sinne, missä yhteiskunnan tulisi olla.”

Leipäjonot pitenevät samalla kun valtion kassa tyhjenee.

”Yhteiskunta taas joutuu yhä pidemmälle sinne, missä oman vastuun, perheen tai lähimmäisten tulisi olla.”

Vanhustenhuolto korvattakoon omaishoidolla, mutta myös Kontulan teiniäitien pitäisi huolehtia ehkäisystä itse eikä odottaa, että yhteiskunta tulee väliin; olihan siitä ”Raskaana ja rappiolla” -TV-ohjelmassakin.

”Maailman monien muutosten keskellä on toimittava laaja-alaisesti, joustavasti ja joskus nopeastikin. Myös ennustettavuus ja johdonmukaisuus ovat tärkeitä. Linjamme ei kaipaa iskusanoja eikä äkillisiä ohjausliikkeitä.”

Tarvitaan nopean toiminnan joukkoja, mutta kyky yllätysiskuihin kuoleentuu Puolustusvoimien menoleikkauksiin, eikä vihollisen tuhottavaksi jää mitään. Poltetun maan taktiikkaa.

”Suomalaiset arvostavat pohjoismaista yhteistyötä. Tämä yhteistyö on laajentunut myös puolustukseen, mitä kehitystä meidänkin on syytä edistää.”

Ruotsi lopetti yleisen asevelvollisuuden ja purki ilma-armadansa murto-osaan aiemmasta, mikä jätti Ruotsin puolustuksen entistä enemmän suomalaisten varaan. Jos Ruotsi liittyy Natoon, Suomenkin täytyy, jolloin kaikki Pohjoismaat ovat samassa veneessä.

”Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat olleet Suomen tiiviin EU-jäsenyyden aikaa. Ne ovat olleet meille pääosin eteenpäin menon aikaa.”

Eteenpäin menon suunta vain on ollut viime aikoina taaksepäin.

”Tarvitaan vahvaa kansallista tahtoa ja johtajuutta eri puolilla maanosaamme.”

Kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeus oli hyvä juttu, mutta nyt sitä tuodaan valitettavasti takaisin nationalismina, johon liittyy suuren johtajuuden tavoittelua ja messiaan odotusta.

”Meidän ei kuitenkaan kannata julistautua kaiken paremmin tietäjäksi ja osaajaksi. Sellaisille ei liiemmin ole kysyntää, mutta torjuntaa sitäkin enemmän.”

Suomalaisten hyvä esimerkki ja hyvät neuvot eivät mene perille EU:ssa arvovaltasyistä.

”Maailmalla, myös lännessä, valtioiden teollisuuspolitiikka on yhä omaa raskasta ja suurteollisuutta suojaavaa. Suomelle tämä on kova haaste. Tavoitteenani on kaikin keinoin tukea suomalaisten yritysten ja yrittäjien kansainvälistä pärjäämistä.”

Hemmetti, pojat, oli tyhmää viivytellä valtion rahoitustukea STX Finlandille, kun risteilijätilaus menetettiin sen vuoksi saman firman ranskalaiselle toimijalle!

”Suomella on takanaan 95 itsenäisyyden vuotta. Jokaisen sukupolven vastuulla on viedä eteenpäin Suomen tarinaa. Jokaisen sukupolven edessä on omat haasteensa ja taakkansa, niin nytkin.”

Suomalaiset asuvat velkaisessa maassaan kuin vuokralainen vuokra-asunnossa, josta meidät voidaan potkaista pois, niin kuin pahimmassa skenaariossa tapahtuu kansallisvaltion ja puolustuslaitoksen heikentymisen vuoksi.

”Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!”

Vaikeina aikoina hiivitään korkeampien voimien taakse, kun keinot ovat lopussa ja kaikki apu on tarpeen.


Julkisen sanan vaikutelma puheen samanaikaisesta taidokkuudesta ja mitäänsanomattomuudesta johtunee keskittymisestä vain yleiselle tasolle ja puheen sisältämistä useista piiloviesteistä, jotka vaativat tulkintaa. Merkille pantavaa on myös se, mitä tässä kansallista yhtenäisyyttä tavoittelevassa puheessa ei sanottu.

Niinistö ei puhunut mitään EU:n liittovaltiollistamisesta, joka uhkaa keikauttaa suuren määrän muiden maiden velkoja Suomen kontolle. Tämä ei ole ihme, sillä Niinistö oli itse EU-jäsenyyden puolestapuhuja, ja liittovaltion ajaminen on kovinta kokoomuksessa. Ei mainittu myöskään luontoarvoja, ilmastonmuutosta eikä monikulttuurisuutta. Puheessa ei mainittu yhtään vierasta valtiota nimeltä, eikä köyhistä maista ja kehitysmaista puhuttu mitään. Viimeksi mainittu johtuu ehkä siitä, että me olemme itse köyhä ja kehittyvä maa.

Voi olla, että myös tunteisiin vetoava yhtenäisyyden haikailu on puhdas illuusio aikana, jolloin taloudellinen eriarvoisuus synnyttää kansallista eripuraa. Toisesta suupielestä luettujen yhtenäisyystoiveiden ja toisesta esitettyjen kurjistumis-, tinkimis- ja palkanalennusvaatimusten vuoksi ei ole ihme, että juuri tällaiset ristiriitaiset viestit ”ovat varmasti myös hämmentäneet lisää”.