4. toukokuuta 2011

Katainen sluibailee hallituskokoonpanon ja Portugali-paketin


Hallituskokoonpano paimenpoikana toimiva Jyrki Katainen päästänee Perussuomalaiset veräjänraosta hallitukseen siitä huolimatta, että puolue on ilmoittanut äänestävänsä Portugalin tukemista vastaan. Tyylikästä on jälleen Potomacin polska (kun musiikki loppuu...), mutta kaiken aitouden hinnalla.

Hallitusneuvottelujen seuraavan vaiheen alkamista on lykätty niinkin pitkälle kuin 18. päivään toukokuuta. Suomen kannan EU-vakauskysymykseen taas pitäisi olla selvillä 16. päivään mennessä. Perjantaihin, 13. päivään toukokuuta, mennessä puolestaan suuren valiokunnan pitää päättää EU-mandaatista Kataiselle, joka sai asian perintönä edellisen hallituksen kuolinpesältä.

Tämä tarkoittaa, että Katainen aikoo äänestyttää valiokuntaa vakauskysymyksestä ennen hallitusneuvottelujen alkua ja puhdistaa asian pöydältä hallituksen kokoonpanoa haittaamasta. Näin persuille varataan tilaisuus äänestää EU-tukia vastaan mutta olla silti hallituksessa. Myös vakausasian läpimeno taataan, koska eduskunta on täynnä hallitukseen halukkaita puolueita, joiden hallituskelpoisuudesta otetaan tällä tavoin mittaa.

On silti vaikea nähdä, mitä tämä kannattaa. Vakaussopimushan tulee uudelleen eteen kesäkuussa, jolloin kysymys etenee eduskunnan varsinaiseen käsittelyyn. Testamentti on kirjoitettu, mutta perintöriita edessä.

Perussuomalaisille aikataulu ilmeisesti sopii, sillä tällä tavoin sekä hallituksenmuodostaja Katainen että Timo Soini päästävät itsensä poliittisista paineista. Kansanedustajat voivat äänestää omantuntonsa mukaan, perussuomalaisten äänestäjät eivät tunne itseään (ainakaan heti) petetyiksi, ja ministerikyytiä on tarjolla myös persuille.

EU-tuet tulevat kuitenkin esille hallituksen työskentelyssä monen monta kertaa. Se on silloin joko hallituksen hajoamisen tai Perussuomalaisen puolueen hajoamisen paikka, mikäli todennäköinen pääministeri Katainen ampuu hallituksen rivit EU-kuuliaisiksi ja suoriksi.

Kataisen taktikointi osoittaa, että maahan puuhataan hallitusta, jossa saa esiintyä avoimesti (mutta ainoastaan muodollisesti) EU-tukia vastaan samalla, kun hallitustunnustelija nyt taivuttelee eduskuntaa Portugali-tukien taakse. Tämä ristiriitaisuus merkitsee kansanvallan sivuttamista ja hukuttamista poliittiseen peliin. Ristiriidan syynä taas on Kataisen hinku pääministeriksi hinnalla millä hyvänsä, ja täyden tuen hän tulee saamaan vain Jutta Urpilaiselta, jota ministerinvirka himottaa yhtä paljon.

Kansanvallan sivuuttaminen merkitsee tässä tapauksessa sitä, että kansalaiset eivät saa vastalausettaan EU-tukia kohtaan perille edes Perussuomalaisen puolueen kautta. Tukipäätös junaillaan eduskunnassa tavalla, joka on mahdollisesti myös perustuslain vastainen. Joka tapauksessa se on EU:n peruskirjan ja Lissabonin sopimuksen vastainen. Näin tulee osoitetuksi, ettei äänestämällä voi vaikuttaa. Kataisen oma yritys erottaa EU-tukiasiat hallitusneuvotteluista on pelkkää sluibailua, sillä yleisen käytännön mukaan suuri valiokunta on voinut ottaa käsiteltäväkseen vain hallituksen esityksiä.

Täsmennän edellisessä kolumnissani esittämiäni arvauksia hallituksen kokoonpanoksi seuraavasti. Veikkaan, että oikea rivi on: kokoomus, Sdp, Perussuomalaiset, kristilliset ja Rkp. Näin hallituksella olisi 101 paikkaa siitäkin huolimatta, että perussuomalaiset äänestäisivät joissakin asioissa hallituksen esityksiä vastaan. Hallelujaa, synneistä pois.