26. tammikuuta 2009

Maahanmuuttajat hotelliin – Kriitikko vankilaan?


Helsingin Sanomat iloitsi viime viikon lopulla siitä, miten Helsingin kaupunki aikoo ratkaista Jussi Pajustakin huolettavan ongelman. Kuten monet jo tietävät, kaupunki aikoo majoittaa turvapaikanhakijat hotelleihin maassa, jossa osa kantaväestöön kuuluvista kansalaisista on vailla asuntoa, eikä edes toimeentulotuen myöntäminen suomalaisille itselleen ole yksiselitteinen asia.

Myös muualta Suomesta muuttavia opiskelijoita koettelee asuntokurjuus, jota ei ainakaan helpota se, että Espoon kaupunki aikoo saneerata poliisikoulun Otaniemestä vapautuneet tilat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi eikä opiskelija-asuntolaksi, vaikka juuri sille olisi tarvetta Aalto-yliopiston kupeessa.

Siksi on kummallista, että ongelmista ei saisi puhua, vaan asian rohkea esille nostaja yritetään lynkata viranomaisten, vihreiden ja Sanoma-lehtien lietsomalla kampanjalla. Tämänpäiväinen uutinen kertoo, että Jussi Halla-ahon maahanmuuttokriittiset blogikirjoitukset ovat etenemässä syyteharkintaan. Todellisuudessa raiskausspekulaatioihin ja ampumisretoriikan viljelyyn liittyvä kohu on poliittinen keppihevonen, juuri sellainen, joka vahingoittaa esimerkiksi homojen mainetta. En ainakaan minä haluaisi olla vaatimassa ketään tilille jostakin irrallisesta lauseenpätkästä. Se olisi lähinnä lapsellista. Niin vihreät kuin viranomaisetkin tulevat ainoastaan nolanneiksi niitä tahoja, joita ne yrittävät puolustaa.

Homoseksuaalisuuden teemalla on kyllä merkitystä, jos arvioidaan poliittisen retoriikan normeja. Kummallista on, että eduskunnassa ja muuallakin julkisessa sanassa sai lyödä homoja parilakikeskustelun aikana vuosina 1993–2001. Parilain voimaan tultua sitä on sovellettu vain niissä muutamassa sadassa tapauksessa, joissa homo- tai lesbopariskunnat ovat ovat rekisteröineet suhteensa.

Asian yleinen merkitys on siis ollut vähäinen, vaikka se on tietysti voinut olla ihmisille itselleen suuri. Rekisteröidyn parisuhteen nimikettä voidaan tosin pitää jonkinlaisena viranomaissyrjinnän merkkinä, sillä mitään avioliiton statusta poliittinen valta ei suostunut homoille myöntämään, eikä asiaa tunnusta edes vähemmistövaltuutetun toimisto, jonka alaan luetaan syrjintähierarkian merkiksi vain etniset kysymykset.

Homoja vastaan vyörytettiin valtavasti, ja aiheesta pidettiin suuri julkinen poru. Mutta hämmästyttävää on, että maahanmuutosta ei saisi sanoa mitään kriittistä ilman syytteen uhkaa, vaikka kysymys on yleispoliittinen eikä ihmisten yksityiselämään liittyvä. Parilaki ei tuonut Suomeen maailmanloppua, kuten muutamat pelkäsivät, mutta maahanmuutolla on pitkäaikaisia ja syvälle käyviä vaikutuksia kaikkien ihmisten arkeen: työpolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, talouteen, turvallisuuteen ja kulttuurirakenteisiin. Ja maahanmuutossa ei ole kyse vain siitä muutaman sadan ihmisen yksityiselämästä, jota viranomaisvallan ei pitäisi omasta mielestäni lainkaan säädellä, vaan suuresta kokonaisilmiöstä, mistä kertoo lähes 5 000 turvapaikanhakijan maahan saapuminen pelkästään viime vuoden aikana.


Raiskauksista noin oikeasti

Surkeaa on, että Halla-ahosta raportoineiden Helsingin Sanomien ja Ylen toimittajat ovat asioista pihalla eivätkä näytä tietävän edes sitä, että poliisi päätti jo olla tutkimatta Vihreät Naiset ry:n tekemää ilmoitusta. Sen sijaan se jatkaa jahtiaan yhdessä Valtakunnansyyttäjänviraston ylipappien kanssa kohdistaen nyt epäilynsä Halla-ahon koko blogiin. Onhan se toki tärkeää löytää rikos, kun rikollinen on saatu kiinni. Mitään kiihottumisen aihetta Halla-ahon teksteissä ei tosin ole, ja sitä jokainen löytää varmasti ihan muista asioista, vaikka olisi miten pervo.

Varsinainen uhri tässä sodassa on sananvapaus. Jo pelkkä esitutkintakynnyksen ylittyminen ja rikosepäilyn alaiseksi saattaminen merkitsevät eräänlaista sananvapauden raiskausta. Ne tekevät ihmiset uhanalaisiksi ja johdattavat siten itsesensuuriin, toisin sanoen varomaan sanojaan.

Syyteharkinta puolestaan on harkitsematon syyte. Kuten olen aiemminkin todennut: poliittisessa ja tieteellisessä keskustelussa loukkaantumisille ei tulisi antaa mitään merkitystä, vaan kaikki pitäisi voida sanoa erilaisten vaihtoehtojen analysoimiseksi ja totuuden ilmitulon varmistamiseksi.

Luulenkin, että poliisi nyt vain pesee käsiään välttääkseen moitteet tutkinnan lopettamisesta tuloksettomana ja lykkää sen vuoksi asian syyttäjän päätettäväksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen takaa puolestaan kurkistaa, kukapas muu kuin Rkp:n luottosyyttäjä Mika Illman, jolle Halla-aho heitti jo ”täkyjä”. Sen vuoksi hän on nyt ilmeisesti viraston oman arvion mukaan Halla-ahon sellainen julkinen vihamies, joka täyttää juridisen jääviyden ehdot, eikä valtionsyyttäjä voi itse ajaa syytettä Halla-ahoa vastaan.


Homeenvihreää politiikkaa

Mielenkiintoisiksi menevät tämän ajojahdin poliittiset vaikutukset. En usko Rkp:n enkä vihervasemmiston pelkäävän niinkään Halla-ahoa kuin hänen takanaan olevaa laajaa kansalaismielipidettä. Hammastahna on kuitenkin päässyt ulos tuubista, eikä sitä saa enää sinne takaisin.

Ja niin se menee, että vihreät vetävät tälläkin kertaa perussuomalaisten vaalivankkureita, vasemmisto työntää, hallitus pyörittelee kärrynpyöriä ja Eiran synkkä kreivi istuu kyydissä. Itse veikkaan, että Perussuomalaiset saavat jo ensi kesän europarlamenttivaaleissa kymmenen prosentin kannatuksen ja kaksi paikkaa, mikäli yleinen äänestysprosentti nousee yli viidenkymmenen. Tulevissa eurovaaleissa aktivoituvat äänestäjät ovat todennäköisesti maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvia. Mikäli äänestysprosentti jää 35:n tasolle, kannatusta tulee vähemmän, kuten myös silloin, jos muille vaaleille tyypilliset 75 prosenttia äänestää. Äänestysprosentin kasvaessa Perussuomalaisten noste jälleen tasoittuu.

Uskon, että ensi eduskuntavaaleihin mennessä Perussuomalaiset onnistuvat vakiinnuttamaan kannatuksensa jopa 15 prosentin tasolle, mikä aiheuttaisi mullistuksia myös muiden puolueiden kannatuslukemiin, ja maassamme olisi jälleen neljä tasasuurta puoluetta sekä yhtä monta noin viiden prosenttiyksikön puoluetta. Murskavoittokin on mahdollinen. Esimerkiksi Sveitsissä maahanmuuttokriittinen puolue nauttii noin 29 prosentin kannatusta.

Jussi Halla-aho valittaneen europarlamenttiin että heilahtaa, ellei valtionsyyttäjä vie hänen poliittisia oikeuksiaan ja laita suursiiseliä linnaan. Todennäköisesti hänelle langetetaan pari vuotta ehdollista, jotta saadaan leikattua siivet sinänsä järkevältä argumentaatiolta ja henkilöltä, joka rohkeudessaan kuuluu tämän hetken suomalaisen älymystön kärkeen. Mikäli Jussi Halla-aho joutuu pakenemaan sensuuria harjoittavasta Suomesta ja hakemaan turvapaikkaa jostakin rikkaasta arabimaasta, niin majoitettaisiinko hänet keskustahotelliin esimerkiksi Dubaissa?